Pientä ja sievää

Taas muutamia kirpparilöytöjä, kaikkiin ihastuin niin tuleevat omalle hyllylle. Sellainenkin kun tuli hankittua kun siitä pitkään olen haaveillut että saisi edes ihan pikkiriikkisen hyllyn mihin laittaa esille pieniä koriste-esineitä ja sen sellaista. (Isompikin kelpaisi vaan pitäisi ostaa isompi talo jo sitten sitä varten... ;) ) Onhan tuo hylly vähän rimpula ja kaipaa maalia, mutta kyllä se asiansa ajaa. Se löytyi Tori.fistä parilla kympillä. Vaarallinen paikka tuo Tori kun joka kerran kun sinne sivuille eksyy niin tarttuu jotain aina mukaan.

 

 Muutamia kermakkoja on tullut hankittua, vasemman puoleinen on ihan Anttilasta ja "käyttökermakko" ja kaksi oikean puolimmaista sitten Arabiaa ja nätisti vain esillä. Harmaa pieni tarttui mukaan pari kesää sitten eräästä antiikkiliikkeestä, tykkään tuosta kuviosta ja varsinkin tuollaisesta vaalean haaleasta harmaan sävystä. Vai liekö tuo jonkun silmään sinertävä peräti. Kermakko on Stockmann 100-vuotta juhla-astiastoa tai jotain sinne päin ja siitä on muutamaa muutakin sävyä. Olisi aika hieno koko astiasto mutta kunhan voittaa lotossa.

 Toisen kermakon löysin pari viikkoa sitten kirpputorilta kuudella eurolla. En erityisemmin pidä Arabian Arctica-sarjasta jostain syystä mutta tuo kermakko tai siis sen kuvio oli jotenkin vetoava kun tykkään kaikesta koristeellisesta ja filigraanikuvioista jne. Kuvointi on nimeltään Troikka 70-80-luvulta ja sitä ei ihan hirveästi liiku, ilmankos en olekaan koskaan moiseen kuvioon törmännyt aiemmin. Tuostakin voisin ottaa vaikka koko astiaston, vaikkakin on Arcticaa (mmm.. sonata arctica.. eikun)  :P

 

Löysin tänään myös Miranda-sarjaan, josta minulla on jo kaksi pientä kulhoa (toisen sain nyt puoleen hintaan 8€ kirpparilta), pienen ja sievän tarjoiluvadin. En edes tiennyt että sarjaan on olemassa moista (lause taitaa esiintyä aika paljon tässä blogissa, mutta iloinen uutinen on että aina oppii jotain uutta :D ). Ison kakkuvadin olen nähnyt eri väreissä mutta tuo pisti kyllä silmään. Se on mitoiltaan n.13cm x 6 cm eli todella pikkuinen. Mitähän siitä voisi tarjoilla... Hinta oli jo aika korkea varsinkin kirkkaalle värille, 22€ mutta sitä kun haluaa niin sitten sen myös ostaa. Ja jos tuo pienempi versio on hieman harvinaisempi niin tuskin se ihan arvotonkaan on.

Hyllyn täytettä löysin Iittalan harmaan pienen pullon muodossa, aika kivasti saa vaikka yhden kukan esille. Meillä kun ei kukkia voi laittaa muualle kuin hyllylle kun kissat ne käy syömässä parempiin suihin, huoh... Myös tekokukat! En ole löytänyt pullolle vielä identiteettiä mutta päivittelen kunhan sellainen löytyy, itse maksoin siitä 5€.

Myös tälläinen taulu tarttui eräs päivä mukaan hintaan 2€. Tämä on taas sitä sarjassamme kenen silmissä on ruma vai kaunis vai sitten rumankaunis. Minuun vetosivat nuo vaaleanpunertavat kukkaset ja onhan tämä vähän erilainen ainakin jos ei muuta. Näitä saman tyylisiä on nyt näkynyt aika montaa eri mallia kirpputoreilla, liekkö jotain merkkiä. Ainakin muistuttaavat kovasti JIE-keramiikan töitä mitä minullakin on edellisissä postauksissa muutama kappale. Leimoja eikä mitään merkintöjä näiden takana ei ole yleensä ollut. Kun kerkeäisi sukeltamaan joskus tuonne netin ihmeelliseen maailmaan...

Uusi kone, uudet kujeet

Hiljaista on ollut kun motivaatiokin hieman ollut hukassa tuon Singerin kanssa. Nyt kun sain uuden ompelukoneen niin johan on alkanut taas maistumaan eri tavalla, ei tarvitse jännittää joka kerta kun koneen käynnistää että meneeköhän tässä kymmenen minuuttia vai tunti. Uusi kone siis Pfaff Quilt Ambition 2.0 ja uskallankohan sanoa *koputtaa puuta* toimii kuin unelma :) Ihanaa kun ei tarvitse tapella kaksoisneulan kanssa enää ja koneessa on muitakin korvaavia koristeompeleita joilla homma hoituu jos ei jaksa kiinnittää kaksoisneulaa paikalleen. Tosin esimerkiksi valepeitetikin ompelu nyt ei ole siitä nopeimmasta päästä mutta kuitenkin...

Ainut känkkäränkkä mikä sen kanssa on tullut vastaan on kun puolasin nähtävästi alapuolan huonosti niin kone ei suostunut tekemään yhteistyötä sen kanssa mutta vaiva ratkesi sillä kun puolasin alalangan uudelleen. Hieman on myös alalangan kireyksien kanssa ollut ongelmaa mutta se varmaan selviää sitten kokemuksen rintaäänellä. Tosiaan kuten blogin nimikin kertoo niin summanmutikalla mennään, hirveästi kun en ymmärrä näistä koneista niin yleensä tulee opittua sitten kantapään kautta ja onneksi on myös nuo Facebookin ompeluryhmät mistä kysyä neuvoa.

Siinä se ny o.

Muutama paitakin tullut hurautettua pojalle. Arvelin että tässä työkone-kuosisessa kankaassa on sopivan rauhallisesti esitetty ko. aihe niin tilasin sitä pojalle. Ja sitä riemua kun näytin sen hänelle, kangas piti levittää sohvalle ja sitä piti silitellä ja pussailla ja ei olisi millään saanut laittaa pesukoriin. Eli taisi olla mieluinen kun ei ole aiemmin moista reaktiota tullut minkään kankaan kohdalla :D En halunnut paidasta liian levotonta tai oikeastaan halusin siihen vähän väriä niin lisäsin eri kuosiset hihat. Helman ja hihansuut huolittelin valepeitetikillä ja siitä tuli mielestäni oikein kiva.

 Viime kesänä tein samasta tähtikankaasta tuollaisen kolmiohuivin kesäksi vaikkapa hupparin kanssa kun on tuulinen päivä. Laitoin kiinnitykseksi neppareita pari kappaletta niin huivia voi vähän entrata. Malli omasta päästä eli taitteelta ja kolmion malliin ja saumurilla ja jousto-ompeleella etupuolelta vielä kiinnitys. Työkonekankaasta syntyi rekkamiehelle myös pipo.

Tätä Kaverukset-kangasta olen jemmannut jo aika pitkään ja nyt sain inspiraation siitä tehdä pitkähihaisen paidan. Tuo turkoosi vichy-ruutu sopii väreihin justiinsa ja antaa kuosiin vähän mielenkiintoa. En tiedä onko hölmöläisen hommaa tehdä enää tähän aikaan keväästä pitkähihaisia mutta tein niistä vähän reilumpia jos ne menisivät vielä syksylläkin. Varsinkin tähän tein vähän reilummat hihat ja hihojen sisäpuolelle vielä ruutukangasta, niin se kääntyy nätisti jos hihat ovat vähän pitkät. Nappejakin olen vuoden verran hautonut ja tähänhän ne kävivät justiinsa. Eikä tarvinnut napinläpienkään kanssa tapella, kiitos uuden koneen :)